• Heikki naapurista, terve. Oletko kotona?
• Kyllä, täällä ollaan.
• Käypä katsomassa, nyt se haukka syö pulua aidan vieressä, kuvaa et taida saada, kun siinä on pensaita välissä.

Arvatenkin sama varpushaukkakoiras, joka jäi viimeksi mököttämään pihamäntyyn epäonnistuneen pyyntiyrityksen jälkeen, oli ottanut vahingon takaisin ja tunki itsensä lopulta niin täyteen pulua, että istui lähimännyssä seuraavat kolme tuntia aivan liikkumatta, välillä ehkä vähän ähkäisten.

Tehdessäni lumitöitä sunnuntaina viikoa myöhemmin huomasin verijäljet ja pulun höyheniä Erätien varressa. Arvasin mistä oli kysymys, ja paikalle sattui myös silminnäkijä, naapuri kadun toiselta puolelta.

• Näin ikkunasta, kun haukka alkoi syömään. Silloin joku naisihminen sattui paikalle, haukka nappasi pulun matkaansa ja lensi tuonne sinun piharakennuksen taakse.

Melkoinen suoritus: varpushaukkakoiras painaa 150 g, pulu 350 g, reilusti kaksi kertaa enemmän. Mutta kohta minulta loppuvat pulut.

SIVULLE 85