Timo Helle: Picalogin päiväkirja sivu 49

Kuva: Timo Helle

Niitin juhannuskesällä pihan, mutta jänisheinää kertyi vain kaksi seipäällistä edellisvuosien kuuden sijasta. Kohta luin Lapin Kansasta Maatalouden tutkimuskeskuksen tiedotteen, jonka mukaan Lapin kuivaheinäsato jäi kolmannekseen normaalista. Kuukautta myöhemmin radiouutiset kertoivat Lapin mansikkasadon tuhoutuneen lähes täysin. Se ei yllättänyt, niin kävi Ertsullakin.

Nyt talvella metsämyyrät ovat piipertäneet polkunsa seinän vierille ja heti kun hiljennyn työpäivän ja ruuan jälkeen tunnin torkuille, keittiön lattialta alkaa kuulua useamman kuin yhden myyrän varpaiden rapina. Totta, Heikki Henttosen ja Asko Kaikusalon myyrätiedotteen mukaan Etelä-Suomen ja Länsi-Lapin myyräkannat alkavat olla huipussaan.

Olen kuvannut kahta, päivittäin pihassa käyvää pulua. Mitenkäs muuten, kesykyyhkystä on varmasti enemmän valokuvia kuin mistään muusta eurooppalaisesta linnusta. Jo yksin Venetsiassa Pyhän Markuksen torilla joka vuosi sadattuhannet turistit ikuistavat itsensä päälaella, olkapäillä tai kädellä räpyttelevien pulujen kanssa, joita on kaupungissa 100 000. Sanapari Venice pigeon antaa Googlessa 153 000 osumaa.

Entä se mitä mietin iltaisin, onko sekin yhtä yleispätevää? Luen neljän vuoden takaisesta picalogin ohjelmajulistuksesta, että maailman meno "ei picalogia ahdista ja masenna, päinvastoin, elämä on täynnä vapautta ja iloisia yllätyksiä". Ei se ihan niin ole aina mennyt. Mutta mitään en ole keksinyt omasta päätäni, samaa miettivät muutkin, vaikka vaikenevat ja onnistuvat pyyhkäisemään sen hetkeksi pois mielestään niin kuin pahan unen.

SIVULLE 50