Timo Helle: Picalogin päiväkirja sivu 26

Kuva: Timo Helle

Maaseudun ja sieltä kotoisin oleva vanhempi väki uskoo vuorenvarmasti kuun vaiheiden vaikuttavan luonnon ilmiöihin ja ihmisten toimien onnistumiseen. Kiista siitä, kumman sukupuolen töihin kuun vaiheet vaikuttavat ja mitä siitä puolestaan seuraa, eskaloitui jo ammoin yläilmoihin ja jätettiin lopulta kokonaan taivaan kappaleiden ratkaistavaksi.
Pohjolan taivaalla Kuutar loistaa naisten ja Kuu-ukko miesten edunvalvojana.

Alakuulla, siis silloin kun kuu täyden kuun jälkeen pienenee, ei kannata kalastaa, sillä kala ei liiku eikä käy pyydykseen. Jokainen tietää, että alakuulla kaadetut ja halotut koivut eivät kuivu, joten halkometsään on turha lähteä. Alakuulla tehdyistä saunavastoista lehdet ehtivät varista jo ennen kuin ne on saatu kuivumaan saunanylisille. Jos joku erehtyy raivaamaan pelto-ojien pajukoita alakuulla, tilalle kasvaa hetkessä kahta sakeampi pöheikkö.

Sen sijaan on naurettavaa väittää, että emännän ei kannata nousta alakuulla aamulypsylle, koska lehmät ovat ummessa. Leipä on loppu, mutta uutta on turha odottaa, taikina ei alakuulla nouse. Tai jos pesee pyykkiä alakuulla, se vain harmaantuu entisestään.

Hyvin on Kuu-ukko valvonut poikiensa etua. Koska alakuulla ei ole tehtävissä mitään järjellistä, silloin saa perustellun syyn vetää lonkkaa, viikon kuukaudessa. Modernin maailman palkkatöihin kuun vaiheilla ei ole vaikutusta. Miesten taipumus hakeutua vaaka-asentoon aina kun silmä välttää on jäänne menetetyistä ikimuistoisista nautintaoikeuksista.

Sen jälkeen kun varttunein viidennes nykyeläjistä on siirtynyt Tavivaaran pitkään, kuun vaiheista riippumattomaan lepoon, kuusta tulee sukupuolineutraali kuin pläkki. Valoja täynnä olevissa kaupungeissa ja taajamissa yhä harvempi kuuta edes huomaa, vaikka se olisi täysi.

SIVULLE 27